Metsämerkintöjä: Ruskaretki Liesjärvellä

Olimme tämän viikonlopun naisporukalla Liesjärvellä. Olin merkannut reissun kalenteriin otsikolla Ruskaretki, ja perjantaina Onnibussilla kohti Forssaa ajellessa ajattelin, että eipä kyllä kovin ruskaisalta näytä. Hah, olin kuitenkin väärässä! Ruska saapui Liesjärvelle yhtä aikaa retkiseurueemme kanssa. Sunnuntaina kotiin päin mennessä oli jo paljon syksyisemmän oloista. Terminen syksy ei taida olla vielä alkanut, kun on ollut niin lämmin syyskuu, ja syyspäivän tasauskin on vasta ylihuomenna, mutta saatiin kuin saatiinkin just-just syysretki.

Tämä viikonloppu oli varsin leppoisa ja rentouttava luksusretki, ilman sen kovempia outdoor-haasteita. Majoituimme Kyynäränharjun vieressä mukavasti Hyypiön kämpässä, jossa kamina lämmitti kämpän vähän turhankin tehokkaasti ja hiiret olivat käyneet yöllä tarkastamassa omenoidemme laatua. Kävelimme lauantaina Korteniemen perinnetilalle jossa ihmettelimme pellavanloukutusta ja saatiin valmista lounasta. Lauantai-iltana keiteltiin iso kattilallinen keittoa, saunottiin, uitiin ja istuskeltiin hetki pimeydessä tilkka viiniä retkimukin pohjalla.

Päivämatka Korteniemeen ja takaisin oli n. 10km, ja vähiten flunssaiset retkueemme jäsenet kiersivät 3 km Punatulkun polun toisten viettäessä siestaa Korteniemen pihakoivun alla.

Liesjärven kansallispuisto

Liesjärvi on aika kaunis paikka, pieni kansallispuisto ja helppokulkuiset reitit. Oli juuri sopiva tällaiseen rentoutumisviikonloppuun, ja katseltiin kavereiden kanssa, että täällä olisi aika mukavia paikkoja lapsiperheen kesäreissuunkin. Hämeen luontokeskuksen hiekkaranta oli upea. Lähellä olisi ilmeisesti pari laavuakin, mutta niitä emme käyneet katsomassa. Rannalla ei ole nuotiopaikkoja, mutta huussi ja pukukopit löytyy.

Kyynäränharju on upea, ja tätä mun kuvaa vastaavia otoksia taitaa löytyä googlen kuvahaulla kymmenittäin.

Ihan Kyynäränharjun lähellä on Savilahden telttailupaikka, johon on parkkikselta ehkä puolen kilometrin kävely. Ehkä ensi kesänä lasten kanssa tänne?

Geokätköjä Liesjärvellä haimme lauantain reitiltä vain kaksi, yksi Kyynäräharjulta ja yksi Ahonnokasta, jotka molemmat olivat kyllä esittelemisen arvoisia paikkoja (ja joissa molemmissa olen jo pari vuotta sitten käynyt loggaamassa kätköt). Mielestämme perinnetilan tuntumaankin mahtuisi hyvin purkki.

Liesjärven kansallispuiston kartat löytyvät täältä.

Varusteiden suhteen tältä retkeltä ei ole mitään sanottavaa. Paitsi pannukahvin keittoa täytyy opiskella ennen seuraavaa reissua! Säärystimet toimivat ihan tyydyttävästi, mutta se remmi kantapään alle täytyy lisätä.

Sammalikkoa ja myrskyjen jälkiä

toistaiseksi tunnistamaton varpukasvi, tätä oli paikoitellen paljon, MUOKS: ilmeisesti vanamo sittenkin! Kasvustoa jatkui aivan yhtenäisenä mattona useiden neliömetrien alalla, joten olin jo hylännyt ensimmäisenä mieleen tulleen lajin. Mutta vanamo ehkä sittenkin. Voi miltä tuolla mahtaakaan tuoksua alkukesästä!