Paclite drymax, yksi risti kaksi

Erilaisia comboja tuntuu olevan miljoona. Mitä laitan päälle ja mitä pakkaan reppuun?

urheilukerrasto + tekninen paita + goretex ja taukovillaa
vai
villakerrasto + tekninen paita + hengittävä juoksutakki ja taukotoppaa ja paclite goretex
vai
tekninen puolivillakerrasto + villapaita + ohut retkitakki ja taukotoppaa ja goretex
vai
urheilukerrasto + tekninen paita + ohut retkitakki ja taukovillaa ja paclite goretex

vai sittenkin vielä joku muu yhdistelmä...

(Kuvat: Scandinavian Outdoor Store)

Ja sitten se paha valinta - metsänvihreää ja mustaa, vai urheiluvärejä?














Viimeisimmät retket eli lokakuussa Evolla ja marraskuussa Repovedellä kävelin ylimmän vaihtoehdon kerrokset ylläni. Ei kiva, goretex hiostaa mua liikaa, olis pitänyt vaan nollakelilläkin lähteä silkkipaperin ohuessa juoksutakissa ja pakata goret vain rinkkaan. Taukotoppa olis ehkä hyvä? Pitäisköhän kirjoittaa joulupukille?

Millaisissa kerroksissa te muut kävelette rinkka selässä? Mielelläni kuulisin suosituksia erityisesti hengittävistä retkitakeista!


PÄIVITYS:
Tammikuussa työmatkaa kävellessä mietin taas näitä takkijuttuja. Siinä ohikulkiessa satuin piipahtamaan kirpparille, jossa en ollut ennen käynytkään - ja kas, sieltähän löytyi mulle Sastan N64 windstopperfleece. Just mulle hyvä koko, täysin priimakuntoinen, ja hintaa 8 euroa. :-D Väri on tylsästi musta, mutta tuohon hintaan en valita. Tulipa säästettyä n. 240€.
Olen käyttänyt nyt tätä pakkasella lenkkeillessä ja parilla retkellä. Metsässä kävelyyn tuntuu oikein mukavalta, nollakelillä ja pikkupakkasella olen pitänyt tuon alla lyhythihaista puolivillaista aluspaitaa ja melko ohutta teknistä välipaitaa. Menee varmasti plussakelilläkin, kunhan laitan alle vähemmän vaatetta. Tykkään!

Murua rinnan alle

Viikko sitten tehdyllä Repoveden reissulla oli aika onnistuneet eväät. Luulenpa että tällä samalla konseptilla tullaan menemään jatkossa useampikin retki.

Retki oli kaksipäiväinen, eli ruokailuita mahtui aikatauluun muutama. Lounas x2, välipala x3, illallinen x1, aamupala x1.

Lauantain ekalla tauolla söin mandariinin ja haukkailin vähän maapähkinävoi-myslipatukkaa. Eka kerta kun tällaisia olin kokkaillut, reseptin sain kesällä kaverilta, jonka versiota näistä pääsin maistelemaan Helvetinjärvellä.

Näitä mulla oli mukana viisi pötköä, leivinpaperisuikaleiden välissä pienessä eväsrasiassa. Määrä oli sopiva, ja pakkaustyyli toimi.

• lämmitä kattilassa hunajaa ja hiukan sokeria, kunnes sokeri sulaa, lisää joukkoon maapähkinävoita, anna lämmetä.
• sekoita joukkoon mysliä ja siemeniä (mulla oli Pirkka kilomysliä ja Sallisen salaattisiemen sekoitusta tai auringonkukan siemeniä sellaisenaan, en enää muista)
• lisäsin vielä suolapähkinöitä, cashewpähkinöitä ja kuivattuja karpaloita
• painele seos leivinpaperin päälle uunivuokaan tms. Purista lujasti tiukaksi levyksi, laita jääkaappiin ja leikkaa kun massa on jäähtynyttä.
• pintaan voisi vielä lisätä suklaatakin, itse en nyt laittanut

Lauantain lounas syötiin laavulla, jossa emme tehneet nuotiota, vaan keittelimme vettä retkikeittimillä. Oma lounaani koostui Lämmin kuppi -keitosta, siemennäkkäristä ja Manchego-juustosta. Päälle murukahvia kuivakermalla. Siemennäkkäri oli itsetehtyä, sitä oli mukana eväsrasiallinen, ja juusto oli näppärästä tapas-pakkauksesta, jossa on litteässä vakuumipaketissa pienet kolmiot neljää erilaista, mutta samantyylistä espanjalaista juustoa. Nam.

• siemennäkkärin teen tällä reseptillä, hieman muokaten sen mukaan mitä siemeniä kotona on: tällä kertaa seesaminsiemiä, pellavansiemeniä, salaattisiemen sekoitusta, hampunsiemeniä.
• kaurahiutaleiden sijaan laitoin taas sitä Pirkka kilomysliä

Kodalle päästyä hieman lämmintä teetä/kahvia ja pari keksiä välipalaksi.

Illalla kokkailimme Chili sin carne -pataa. Reseptin pohjana oli tämä ohje, mutta sovelsimme hieman retkiolosuhteisiin:

• kuivattuja kasviksia: sipulia, porkkanaa, paprikaa
• kuivattuja, kypsiä papuja
• Uncle Bens 3 minuutin pikariisiä
• tomaattikeitto pussista
• valkosipulia
• chiliä
• tomaattipyrettä
• em. reseptin mausteet, eli ainakin paprikajauhetta, jeeraa, pippuria, kasvisliemikuutio

Helppo, nopea ja maukas ruoka!

Jälkkäriksi oli kaverin H. järjestämä suklaakakkuyllätys. <3 Kahvia ja hiukan punaviiniä.

Sunnuntain aloitin kipollisella Lämmin kuppi marjakeittoa, päälle mysliä. Lisäksi näkkäriä, juustoa ja kahvia.

Lounas nautittiin matkan varrella nuotiopaikalla. Ruoka kyllä tehtiin keittimellä. Tehtiin quinoa-linssi-pataa, johon tuli:

• kuivattuja kasviksia (porkkana, sipuli, paprika?)
• quinoa-hiutaleita
• tomaattipyrettä
• samoja mausteita kuin illan padassa
• Go green pikalinssejä, sekä punaisia että ruskeita

Hyvää oli tämäkin. Lisäksi näkkäriä ja juustoa, myslipatukkaa ja kahvia

Illalla viiden tunnin kotimatkalla autossa ja bussissa söin vielä loppuja näkkäristä, juustosta ja myslipatukoista.


Mukana rinkassa siis oli seuraavat ruuat:

• myslipatukoita viisi > just hyvä määrä, yksi jäi yli
• siemennäkkäriä eväsrasiallinen > sopivasti
• juustoa pieni tapaspakkaus > sopivasti
• Lämmin kuppi keittoja olin jostain syystä pakannut neljä, kaksi olisi riittänyt, yhden söin
• Lämmin kuppi marjakeittoa oli koko paketti eli 3 pussia, en tiedä miksi, yhden söin
• kourallinen mysliä
• murukahvia
• kuivakermaa
• Bastogne-keksejä pötkö, eli ihan liikaa, muutama olis riittänyt
• suklaalevy jäi kokonaan avaamatta :-o  yllätyskakun takia 
• pataruokien ainekset tuotiin kimpassa
• hätätilanne-hätävarana oli pussillinen urheilujuomajauhetta

Repoveden reissu

Olin kuluneen viikonlopun vaeltamassa Repoveden kansallispuistossa. Kylläpä teki taas hyvää! Metsässä ihminen lepää. Vaikka rehkii kuormansa alla mäkiä ylös-alas tarpoen, lepää pää hiessä ja mieli tyynenä.

Matkan aloitimme Lapinsalmen parkkipaikalta, mistä lähdimme ympäri kansallispuistoa vastapäivään kiertäen, Kaakkurinkierrosta mukaillen.

Reitti kulki Lapinsalmen sillalta Katajajärven itäpuolta, Kuutinkanavan ja Mustalamminvuoren kautta Olhavan laavulle, missä pidimme melko pitkän lounastauon.

Romahtanut jyrkänne, kuvan taka-alalla Kuutinkanavan uittoränni

Saari

Näkötorni Mustalamminvuorella, huh!

Olhavan lampi, pikkuisen jäässä

Olhavanvuorelle kapuamisen jälkeen piti vähän kiristää kävelytahtia, sillä iltapäivä oli jo pitkällä. Oikaisimme tienpohjia pitkin pienen pätkän itään ja auringonlaskun aikaan olimme Valkjärven kaakkoiskulmassa. Kirnuhuoko oli aivan todella upea paikka, mutta siitä ei enää kuvaa saanut, sillä kuljimme tuon mahtavan rotkon läpi puolipimeässä. (Tänne täytyy tuoda lapset joskus!) Viimeisen tunnin kävelimme puolipimeässä, mikä oli kyllä ihan tietoinen riski ollutkin, ihan kiva kokeilla pimeässäkin reitin löytymistä. Yöpaikkaamme Lojukosken kodalle saavuimme viiden maissa, juuri kun pimeys syveni totaaliseksi. Päivämatkaa kertyi aika tasan 11 kilometriä.

Klo 16.27, reilu kilometri matkaa jäljellä

Repovedellä on neljä vuokrattavaa kotaa. Eka kerta kun kukaan meistä yöpyi tuollaisessa, ja olimme positiivisesti yllättyneitä. Kota oli siisti ja hyvinvarusteltu. Erityiskiitokset annamme valmiiksi pilkotuista klapeista, isosta nuotiokattilasta ja -pannuista, sekä erittäin toimivasta nuotiosijasta, jonka savu ei jäänyt kotaan ollenkaan vaan avonainen hormi toimi hienosti. Täysin avoimen hormin takia kodassa ei tietenkään lämpö juuri pysynyt sisällä. Nukkumaan mennessä nuotioon jäi hehkuva hiillos, ja aamuyöllä lämpötila laski lähelle ulkolämpötilaa eli nollan tuntumaan.

Yksi vaelluskavereista oli järjestänyt meille muille ihan mahtavan yllätyksen: papuruuan hautuessa padassa kaivoi hän rinkastaan esille pienen uunin ja suklaakakkuainekset! (Ja pullon punaviiniä.) Ihan mahtavaa. Uuni toimii nuotion vierellä lämpöä heijastaen, valmistaja on ruotsalainen SF-canoe. Hyvin toimi, ja kakuista tuli maistuvia. <3

(Näyttääpä lasti takapainoiselta, ei kuitenkaan ollut, tuo valtava makuualustarulla ei paina mitään.)

Sunnuntaina heräilimme pikkuhiljaa jatkamaan matkaa. Sulkusalmi,Tervajärven länsiranta, Talas. Lounastauko ja tulusten käytön harjoittelua. Määkijällä emme kurkanneet nuotiopaikkaa ollenkaan, vaan heitimme rinkat mättäikköön ja kiipesimme Terrilahden pohjoispuolella olevan jyrkänteen päälle geokätköä etsimään, ihan pikaisesti ennen kuin aurinko laskee. Kyllä kansallispuistossakin kannattaa välillä poiketa merkatulta reitiltä! Taas niin upeat maisemat, ettei sanat riitä kuvailemaan. Kiitokset kätkön tekijälle, hienoon paikkaan meidät opastit.

Yllättävän karu maisema, melkein tuli mieleen Kainuu.

Todella hienosti onnistuneen vaellusreissun päätteeksi pääsimme vielä ylittämään Määkijänsalmen käsikäyttöisellä lossilla! Hauskaa hommaa!

Lossi tulee!

Lossi menee!

Repoveden kansallispuisto

http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/repovesi/Sivut/Default.aspx

Vuokrakodat ja muut palvelut http://www.repovesinationalpark.fi/fi/etusivu