Kävin viikonloppuna kaverin kanssa minivaelluksella Marttilan korvessa. Reissu oli onnistunut. Tuli vähän uusia elämyksiäkin: pikajuoksua puolikohmeisella suolla ja tuoreella hakkuuaukealla rämpimistä.
Maisemat ja reitti olivat osittain todella upeat. Lähdimme liikkeelle Palaisten uimapaikalta ja kiersimme reittiä vastapäivään.
+ luolat olivat komeat (sori, ei kuvia)
+ suot olivat vaikuttavia
+ yöpaikkamme Heinäladonmäen laavu oli tavallista hienompi hirsilaavu, kiitokset paikalliselle metsästysseuralle, joka sen on rakentanut
Kokonaisuutta hieman latistivat
- hajanaiset reittimerkinnät erityisesti pohjoisen ja eteläisen rangasreittien välillä, ja varsinkin noilla uusilla hakkuuaukeilla.
- kartan ja reittien välillä oli lieviä eroja, reitti meni välillä aivan eri paikassa (ehkä täällä ei ole tarkoituskaan seurata karttaa, vaan pelkkiä reittimerkintöjä. :-D )
- opastaulut olivat enimmäkseen täysin hajalla
- pitkospuut varsinkin länsipuolella reittiä alkavat olla aivan lahot ja suohon uponneet
Itäpuolella reittiä niitä pitkospuita ei ollut ollenkaan! Olipa jännittävää juosta avoimella, todella märällä suolla. Pikajuoksua mättäältä toiselle, puoliksi kohmeinen turve vain rätisi ja petti jalkojen alla. Kuvia tästäkään osuudesta ei ole, kun ei voinut pysähtyä!
Lisäys: unohtui kertoa iso miikka - Huhtaanmäkeen merkittyä vesipistettä emme löytäneet! Meinasi sunnuntaina tulla vähän jano...
Kätköjä haettiin reitiltä aika monta, muttei ihan kaikkia. Oli muuten erinomaisen laadukkaita metsäkätköjä, ja purkit näin talven jälkeenkin hienossa kunnossa.
Kuvassa reilun vuorokauden roskat kahdelta ihmiseltä. Tulitikkuaski on vain mittakaavaa antamassa, tikkuja ei reissussa kulunut, sillä nuotio syttyi tuluksilla kahdella kipinällä ja yhdellä tamponilla.
