lauantai 13. lokakuuta 2018

Kesä 2018

Komio/Poronpolku, toukokuu 2018

Muutaman naisen porukalla käytiin Hämeen järviylängön itäisellä puolella, joka oli meille kaikille ennestään tuntematonta aluetta. Tavoistamme poiketen ei selvitelty alueesta juuri mitään etukäteen, ei suunniteltu reittiä, yöpymisiä tai muuta. Päivämäärä oli kyllä sovittu jo aiemmin, mutta kohde valittiin vähän viime hetkellä. Olipa kiva yllätys mitä taas löydettiinkään. Hienoja harjuja, polkuja ylös alas. Aurinkoa, kukkia, pieniä pulahduksia lammissa.

Tapasimme Luutalammin pysäköintipaikalla Komion luonnonsuojelualueella, ja kävelimme Poronpolkua pohjoiseen ja sitten takaisin. Reissu kesti perjantai-illasta sunnuntaikeskipäivään asti, ja nähtiin tuona aika kymmeniä maastopyöräilijöitä! Siinä pikkuhiljaa meille selvisi, että tämä onkin eteläisen Suomen maastopyörätaivas. Tosi hienoja reittejä, ja kyllä me kävelijöinä mahduttiin ihan hyvin joukkoon.

Kuinka kauniisti kaksi Synmat-alustaa sopiikaan kaverin telttaan.

Jukola 2018 Hollola

Hikeä, pölyä, onnistumisia, pieniä pummeja. Päästiin optimitavoitteeseemme, eli molemmissa joukkeissa saatiin ankkuri matkaan ennen yhteislähtöä. Joukkueessamme on tätä retkikaveriporukkaa, nettikavereita ja kaverin kavereita. Ihan sekalaista harrastelijasuunnistajaa laidasta laitaan.


Pölyiset naiset saunassa



Melomassa Kroatiassa


Olimme perheen kanssa kesälomalla Kroatian Pulassa, ja yhdelle päivälle varasimme sieltä opastetun melontaretken. Opasfirma oli Aktivist Sport, joilta varasimme puolen päivän melonta- ja snorklausretken luolille. Seurueessa oli oppaan ja meidän nelihenkisen perheen lisäksi kaksi pariskuntaa. Kanootteina oli sit-on-top-kaksikkokajakit, todella helpot aloittelijoillekin. Noille retkille voi osallistua ilman minkäänlaista kokemusta melonnasta.

Tykkäsimme! Opas oli mukava ja asiallinen, ja vei meidät tosi hienoihin paikkoihin, joihin tuskin olisimme osanneet mennä, jos olisimme vain vuokranneet kanootit.


Kuvan luola oli säkkipimeä, mutta kuvassa sitä valaisee muutama otsalamppu ja kameran salama. Luolan seinillä kimalteli lepakoiden kakkaa. Otsalamput ja oppaan ottamat kuvat retkeltä kuuluivat hintaan, samoin kuin pienet eväät (vettä ja hedelmiä). Myös märkäpuvut olisi saatu. jos sään puolesta olisi ollut tarvetta. Suosittelen Aktivist Sportia Pulassa kävijöille!


Pikavisiitti Teijoon


Loppukesästä käväisin pikkuteinin kanssa Teijon kansallispuistossa. Oltiin yksi yö Sahajärven Kalasuntissa, jonne pääsee käsikäyttöisellä lossilla. Olen käynyt viimeksi Kalasuntissa silloin, kun sinne piti mennä uimalla tai veneellä.

Saapuessamme rantaan oli lossi tietysti vastarannalla. Koitimme kiskoa sitä luoksemme, mutta lossi ei vaan liikkunut. Vesi oli tosi matalalla, ja todettiin, että lossi taitaa olla pohjassa jumissa. Koska apuvoimia ei ollut saatavilla, päätimme uida vastarannalle.
  1. uikkarit päälle ja järveen. Rinkat jätettiin rantaan.
  2. uinti vastarannalle, josta
  3. lossilla takaisin alkuun
  4. vähän vaatetta uikkareiden päälle, rinkat kyytiin
  5. lossilla Kalasunttiin
Hieman rankahko, mutta hauska reitti tuollaisen seikkailunhaluisen juniorin kanssa, hellesäällä ainakin. Tuo Kalasuntin lossi on muuten aika raskas vetää! Retkiseurueessa kannattaa olla ainakin yksi normaalivoimainen aikuinen. Lossi kai kaipaisi pari rullaa lisää vaijerin kulkuaukkoihin.

Oli helteinen ja kaunis sunnuntai-ilta, ja Kalasuntissa oli meidän lisäksi viisi telttaa, mutta kaikki olivat tosi hiljaisia ja rauhallisia seurueita. Muiden läsnäolon huomasi vain huussipolulla, jossa jokainen hiippaili vuorotellen. Tulimme saareen vasta illansuussa, ja harmittavasti kaikki auringonlaskun suuntaan olevat maisemapaikat oli jo varattu. Ens kerralla täytyy muistaa tää, ja tulla leiriytymään aiemmin!


Lossinhaku-uinti ei riittänyt, lapsi halusi vielä iltauinnille saaren takaa vastarannalle ja takaisin


Jälkikasvu valitsi iltapalaksi nuudeleita JA puuroa JA mutakakkua

Lossilla kotiin päin




1 kommentti:

  1. Hei, mukava blogi! Hyvä, että eksyin tänne. :) Sahajärven vesi oli tosi alhaalla edelleen syyskuussa, kun kävin yöpymässä Kalasuntilla. Silloinkin lossin liikkeelle saaminen pohjahiekasta oli vaikeaa, mutta onnistui. Kyllä siinä kuitenkin tarvittiin kahden kiskojan täydet voimat. En tiedä, mitä olisimme tehneet, jos lossi ei olisi lähtenyt liikkeelle... :D

    VastaaPoista