Suokullaan reitti
Karevan kierto
FFT
Kuhankuonon retkeilyreitistö
E6
Siinä muutama erilainen merkintä, mitä tuli vastaan, kun päätin käyttää yhden sateisen sunnuntain lähistöllä oleviin merkittyihin retkeilypolkuihin tutustumiseen. Pummasin kyydin meillä käymässä olevalta kesälomalaiselta Raision keskustaan, ja lähdin siitä Raisiontien ja Nesteentien risteyksestä talsimaan kohti metsää.
Kävelypäiväni oli aika hidastempoinen. Merkinnät olivat aika vaihtelevassa kunnossa, ja pahimmillaan sadan, kahdensadan metrin välein piti minun tarkistaa puhelimen Oruxmapsin maastokartasta, että minne päin se polku saattaisikaan jatkua. Kävelin välillä siksakkia pitkin mustikkamättäitä ja tarkkailin, että kokonaissuunta pysyi oikeana. Paikoitellen reitti taas kulki pitkin pellonvierusteitä, joissa pääsi sitten kiristämään tahtia.
Ekaa kertaa päätin kokeilla miten toimisi juoksutrikoo metsäkävelyssä. Hyvin toimi, oikein mukava. Vettä sateli hiljalleen, mutten viitsinyt vetää goretexejä teknisten urheiluvaatteiden päälle, sillä vesi tuntui haihtuvan vaatteista sitä mukaa kun sitä tulikin. Ainakin siihen asti, kunnes 9km kohdalla vastaan tuli ensimmäinen korkea hakkuuaukean vierusheinikko. Heinien kukintoihin oli tarttunut uskomattoman paljon sadevettä, ja kun nuo heinät pyyhkiytyivät pitkin reisiäni, valui vesi noroina suoraan sukkaan.
Kervan laavulla pidin vähän pidempää taukoa, ja kuivasin jalkojani. Kummastakin vaelluskengästä tuli kaatamalla ja sukat rutistamalla noin desi vettä! Tauon ajaksi laitoin pienen pyyhkeen jalan ympärille ja työnsin jalan kenkään - tauon lopulla pyyhekin oli kiertäen kuivattavan märkä. Kuivat sukat tauon jälkeen tekivät olon ihan mukavaksi, mutta loppumatkasta samanlainen totaalikastuminen sattui vielä kaksi kertaa, ja kotona kengistä tuli taas se desi vettä. No, sää oli jatkuvasta tihkusateesta huolimatta leppoisa ja lämmin, joten eipä tuollainen kastuminen haittaa. Tuli ainakin tehokas jalkakylpy. Samanlainen slurps-ääni tuli kengän sisältä ja kengän ja suoturpeen kohtaamisesta.
Päivän plussat:
- Reitti lemmikkihautausmaalta (Palovuorentie?, Raisio) Kullaanvuorelle oli oikein mukava ja tuli ihan eräretkeilyn tuntua. Tornista oli hienot maisemat, ja lähistöllä oleva laavu näytti ihan yöpymiskelpoiselta, klapejakin löytyi.
- Rehtsuon suojelualue ennen Vahtoa oli hieno. Komeaa metsää, ja ihan parhaat mustikkapaikat ikinä! Reitti tuli Rehtsuolle etelästä pitkin todella tylsää soratietä, ja jatkui kohti Valpperintietä aivan sen näköisenä, ettei siitä ole kukaan kulkenut koko kesänä. Viimeinen kilsa tai pari oli aivan umpipusikkoa. Rehtsuota kyllä silti suosittelen päiväkävelykohteeksi, varsinkin nyt mustikka-aikaan.
Miinukset:
- Reittimerkinnät varsinkin Raision puolella olivat todella hajanaiset. En tiedä onko näitä reittejä missään kartassa ihan tarkasti merkitty, ja ilman karttaa saa kyllä olla tarkkana, ettei missaa polun risteyksiä.
- Polut Kervan laavun molemmin puolin oli aivan pilalle ratsastettu. Polkujen sijaan metsässä kulki syviä mutaojia.
Geokätköjä olisi tällä reitillä ollut enemmänkin, mutta minä etsin vain ne, joissa kohtaa olisin muutenkin pitänyt taukoa. Päivän saldona siis kaksi purkkia.
Kävelin sateessa 24,5 km Raision keskustasta Vahdolle, enkä nähnyt yhtään vastaantulijaa. Ei patikoijia, ei lenkkeilijöitä, ei mustikan poimijoita, ei ratsastajia, ei edes koiranulkoiluttajia! Kerran ohitin ison tallin ihan laidunten vierestä, ja laitumella hevosetkin näyttivät kivettyneiltä, seisoivat loimien alla sateessa silmääkään räpäyttämättä. Taisin olla maakunnan ainut, jonka mielestä oli ihan hyvä ulkoilusää.
Kuhankuonon reitit
Raision luontopolut
E-vaellusreitit
PS. Jos jollain on ylimääräinen kappale Kuhankuonon retkeilykartan uusimmasta versiosta, ostan mielelläni. Oma karttani, vuosimallia 2001 tsjp. halkesi tällä reissulla kokonaan katki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti