maanantai 3. elokuuta 2015

Paluu Repovedelle

Marraskuussa käydessäni Repovedellä ekaa kertaa jäi mieleeni itämään ajatus siitä, kuinka tämä olisi juuri sopiva kohde tuoda lapset ekalle oikealle vaellukselle. Sopivan selkeät ja lyhyet reitit, mutta erityisen komeat maisemat ja sopivasti seikkailun tuntua.


Nyt heinäkuussa sitten palasin Repovedelle mukanani puoliso ja kaksi alakouluikäistä lasta. Lasten kanssa olemme retkeilleet ja telttailleet jonkin verran, mutta vaelluksella koko porukalla emme ole koskaan ennen olleet. Aikaa tälle retkelle ei ollut varattuna loma-aikataulusta kovin paljoa, mutta Repoveden reiteillä riittää nähtävää lyhyelläkin matkalla. Saavuimme Lapinsalmen parkkipaikalle vasta myöhään iltapäivällä, joten kovin kauas emme edes yrittäneet lähteä. Ekana iltana kävelimme riippusillan, Kapiaveden ja Katajajärven kautta Kuutinkanavalle, yhteensä n. 4km. Olimme tyytyväisiä valintaamme, sillä Kapiavedellä oli suorastaan ruuhkaista. Kuutinkanavallakin oli kai 8 telttaseuruetta, mutta telttapaikkoja tuolla on molemmissa päissä kanavaa, joten tilaa ja omaa rauhaa riitti kaikille. Seuraavana päivänä lähdimme Kuutinkanavalta takaisin Katajajärven suuntaan ja siitä Alimmaisen Terrilammen viereisten kalliopolkujen kautta Ketunlenkin itäiselle osuudelle.

Vaellus sujui kokonaisuutena hyvin. Lapsista se, joka ei niin kovin innostunut metsäretkistä ole, yllätti positiivisesti ja käveli reippaana ja valittamatta. Luontoretkeilystä enemmän kiinnostunut lapsi puolestaan nautti ympäristöstä täysin rinnoin, mutta valitti kovin repun painoa. Hänellä oli kuormanaan vain makuupussi ja oma juomavesi (2 l nestebägi), mutta vaikka sovittelimme hänen selkäänsä kaikki talouden reput, ei parhaaksi ajateltu valinta sitten ollut kovin hyvä. Lupasin, että ennen seuraavaa vaellusta ostan hänellekin oman rinkan, isomman sisaruksen rinkka kun on vielä liian pitkä lainattavaksi.







 Lossi oli jännittävä osuus matkaa, mutta kylläpä siinä oli kulkijoita poutaisena heinäkuun päivänä! Loputon virta päiväretkeilijöitä, ja lossi oli liikkeessä aivan non-stop ainakin sen puolisen tuntia, kun pidimme lounastaukoa lossirannan läheisyydessä. Muutenkin oli Repovesi nyt aika erinäköinen kuin pimeimpään aikaan marraskuussa.





Repoveden kansallispuisto http://www.luontoon.fi/repovesi
Vuokrakotia ja muita luontopalveluita Repovedellä tarjoaa Tervarumpu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti